Uuden vuoden vinkit koiranomistajalle

joulu 30, 2019 | Koiran elämää, Koiran hyvinvointi, Tepon tarinat | 2 Kommentit

Sitä on taas lähipäivinä muutamalla koiruudella edessään paska vuodenloppu ja surkeasti alkava uusi vuosi. Se vetää mielen mustaksi, kun yhtäkkiä seesteinen ja nakkien, perunasalaatin sekä muiden uudenvuoden gourmet eväiden täyttämä ilta muuttuu väläyksiksi, paukkeeksi ja pierunhajuksi… eikä karvakorvalla ole tietoa milloin kyseinen jytinä loppuu tai loppuuko se ikinä?

Toivottavasti mahdollisimman moni lataus jyräytettäisiin aattona jotakuinkin 21.00-01.00 väliin – neljä tuntiakin on melko pitkä aika viettää sen sohvan tai sängyn alla… Joka ikinen uusivuosi osa koiruuksista päättää vaihtaa maisemaa paukkeen ajaksi, eikä nämä karkulaiset ilmoita mahdollista paluuaikaansa. Se on ihan hanurista aloittaa uusi vuosi etsimällä kadonnutta koiruutta. Suomessa toimii koiria, jotka on opetettu etsimään kadonneita lajitovereitaan. Sattuneesta syystä uudenvuoden aatto on kyseisen porukan kannalta kiireistä aikaa. Jotta oma juhlanne sujuisi rauhallisissa merkeissä noin koirien etsimisen kannalta, kirjailin minäkin hätäpäissäni pari ohjetta.

Tavoitteenahan on, että vuosi vaihtuisi mahdollisimman mukavissa merkeissä. Lemmikin rauhoittelussa voi käyttää hyväksi taustamelua, rauhoittavia tuoksuja, herkkuruokaa ja jopa painevaatteita. Jos kyseessä kuitenkin on pahimmanlaatuinen paukkuarkuus, suosittelen, että koiruudelle otetaan aaton ajaksi rauhoittava lääkitys. 4-6 tuntia kestävä paniikkikohtaus ilman sopivia nappeja johtaa takuulla tilan pahenemiseen.

Rauhoittelun aikana on myös syytä kiinnittää huomiota pariin juttuun. Tykistökeskitystä muistuttava ääni- ja valoshow saattaa tehdä tasamielisestä newfoundlandin koiruudesta, kavereiden kesken nöffistä, kissavarasta muistuttavan Houdinin.

Siksipä lemmikkitalossa on syytä:

Käyttäytyä rauhallisesti, vaikka kuinka tekisi mieli huutaa HIFK ja juosta ikkunasta toiseen, niin älä juokse. HIFK saa sanoa, mutta hiljaa. Koirat kun katsovat mallia porukoista ja jos omistajan sähläämiseen liitetään rakettikeskitys, voi Sesse hermostua.
Käytä koira ulkosalla ennen paukuttelun alkua (18.00) ja laita sille lenkkiä varten kaulapanta ja valjaat, ja molempiin vielä hihna. Paukuttelun aikana sitä koiruutta ei ole välttämätöntä viedä pihalle. Paniikissa pienestä ranskanbullasta paljastuu yllättävästi hevosvoimia ja vääntömomenttia, menee kettinkikin poikki.

Huolehdi, että ovet ja ikkunat pidetään kiinni ja huolehdi että myös Matti, Teppo sekä myös Seppo muistavat sulkea ne perässään.
Jos niistä ovista on pakko kulkea niin tee se varovasti ja koiruus huomioiden. Jos jostain kumman syystä tulee tarve kulkea ikkunasta niin se tuskin onnistuu varovasti…

Joskus kuitenkin käy niin, että koiruus pääsee livahtamaan karkuteille juurikin keskityksen ollessa pahimmillaan. Tässäpä tulee muutamia tärkeitä toimintaohjeita. Järjestä koiralle paluureitti, eli jos mahdollista, jätä ovi tai ikkuna auki tai huolehdi, että kulku verannalle tai autotalliin on mahdollista. Jos taloudessa on toinenkin vellipöksylemmikki niin älkää kuitenkaan päästäkö sitä evakkoon. Jos karkaaminen tapahtuu koiralle vieraassa paikassa, huolehdi siitä että paikalle jää lemmikille tuttua hajua (omistajan vaatteita tai viltti) ja herkkuevästä.

Meillä täällä kotona ei uuden vuoden raketteja nähdä. Lähimpään naapuriin on matkaa ja kukaan ei ole vieläkään kertonut pojalle, että niitä raketteja saa ostettua kaupasta. Pelkään kyllä, että tämä uutispimennossa pito ei onnistu enää pitkään. Se on pikkupoikien geenistöön laitettu sellainen pätkä DNA:ta, joka määrää, että kova ääni yhdistettynä väläykseen on hieno juttu.

Hyvää ja onnellista uutta vuotta!

2 Kommentit

  1. Tarja Hakala

    Kiitos Teppo, hyviä ovat neuvosi, vaikka hätäpäissä laadituiksi väitätkin 😀.
    Meidän lauma lähti rakettipakolaisiksi Valamon luostariin – moni muukin lauma Etelä-Suomea myöten on löytänyt tiensä tänne.
    Hyvää vuodenvaihdetta ja hyviä blogeja tulevalle vuodelle!

    Vastaa


  2. Heli

    Kiitos tekstistä Teppo.

    Meillä on jo useita vuosia ollut käytössä ihmisille mm. hammaslääkäripelkoon käytettävä Alprox. Ei sedatoi yhtälailla kuin perusrauhoittavat, mutta tehoaa äänipelkoon loistavasti. Ja parasta on se, että sen poistuessa koira on heti reipas oma itsensä kun se ilmeisimminkin vie muistin käytön ajalta. Hyvä siis muissakin mahdollisissa traumatisoivissa tilanteissa, meillä käytössä myös ukkosilla silloin jos/kun ne voi ennakoida.

    Vastaa


Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Selkäkipu

Selkäkipu

Olipa kerran potilas, jonka takajalat sanoivat sopimuksen irti, ihan äkisti. Se pystyi liikkumaan hieman. Se myös tiesi missä sen jalat olivat, varpaissakin oli tuntoa, kun niitä nipisti, niin se veti vikkelästi jalan pois. Kakka pysyi siellä, missä sen pitikin. Eikä…

Pilkityttääkö?

Pilkityttääkö?

Allipalli suoritti ensimmäisen asteen airedalen-testin, se oli minulla matkassa pilkkireissulla. Hienosti istuskeli vieressä ja tuijotti jäässä olevaa reikää. Asuna Allilla oli 5m fleksi joka oli näppärällä umpisolmulla kytketty meikäläisen haalarin lenkiin. Täällä…